Kesäisin kaipaan ainakin muutamaksi päiväksi keskelle korpea, missä nykyajan mukavuuksia on vain rajallisesti. Mikään ei rauhoita paremmin pitkän kaupungissa vietetyn talven jälkeen kuin muutama päivä mökillä keskellä luontoa.
Mikä olisi jännempää kuin nähdä huussin rappusilta kuinka peura jolkottelee vain parinkymmenen metrin päässä pellolla? Tai ihmetellä kuusilapsista joutsenperhettä kaislikossa? Joka kesä löytyy uusia ötököitä, joita ihmetellä: ruusun kukissa viihtyviä parisenttisiä koppakuoriaisia tai muita pöriseviä öttiäisiä pitkine turnosarvineen. Kaikkia en ehdi edes tunnistaa, saati napata niistä kuvaa myöhempää ötökkökirjan tutkiskelua varten. Muitakin uusia tuttavuuksia kävelee vastaan. Rantakivellä edes takaisin tepasteleva lintunen kuuluu olevan rantasipi. Mahdollisesti samainen lintu, jonka poikasen kissa nappasi ja söi viime kesänä. Tuloksena tästä kipeä vatsa kissalle...
Samalla tämä kaikki on rentoutumista. Makaan nurmikolla ja katselen kimalaisen pöminää apilan kukissa. Pohdiskelen, miltä tuntuisi silittää pörröistä kimalaista. Ihastelen värikästä perhosta, kunnes huomaan sen toisen siiven revenneen. Tunnen saman tien surua, sillä tiedän perhosten siipien olevan herkkiä kosketukselle. Kuitenkin perhonen lähtee läpyttelemään lentoon, ja huomaan sen pärjäävän rikkonaisesta siivestään huolimatta.
Omaa luokkaansa ovat myös lenkkeilyt kissan kanssa lähimetsikköön. Kaupunkiympäristössäkin metsäkissa kaipaa pöpelikköön kuuntelemaan erinäisiä rapinoita. Kiitos kissani, tunnistan jo hiiren piipityksen. Voiko sympaattisempaa näkyä ollakaan kuin kaksi hiirtä juoksemassa polun poikki pesäänsä? Kissan huomio onkin sillä aikaa kiinnittyneenä pieneen lintuseen pajukossa, äänen perusteella kyseessä on pajulintu. Lintunen on vain puolen metrin päässä minusta pajunoksalla laulamassa, tai mahdollisesti varoittamasta lähistöllä sijaitsevasta pesästä.
Toivoisin voivani purkittaa edes jonkun näistä kesäisistä hetkistä luonnossa pitkän ja kylmän talven varalle. Pimeänä ja synkkänä hetkenä voisin ottaa purnukan esille ja muistella kesän lämpöä ja lintujen laulua ja ötököiden pörinää. Tällä hetkellä kesästä muistuttaa vain musiikki ja sadat valokuvat tietokoneen ruudulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!