- Pohdiskeluja lähinnä musiikista, kirjoista ja elokuvista.

tiistai 22. toukokuuta 2012

Unohdettujen kirjojen hautausmaa

(c) Heli

Olisipa paikka oikeasti olemassa… Tai mistäs sitä tietää vaikka sellainen todella on olemassa…jossain syvällä Barcelonan kapeilla kujilla, jonne vain harvat löytävät tien. Carlos Ruiz Zafón on yksi lempikirjailijoistani, tällä hetkellä ainoa espanjalainen kirjailija, jonka kirjoitustyylistä pidän. Siinä vain on sitä jotain. Yhdellä sanalla kuvailtuna: taikuutta. Vaikka sarja kertoo realistisista tapahtumista, on taustalla silti jotain maagista, jota ei ehkä voi järjellä selittää. Se juuri tekeekin Zafónin kirjoista niin hyviä. Itseäni kiehtoo pelkästään ajatus siitä, että on olemassa paikka kirjoille, jotka joku on hylännyt tai vain unohtanut. Unohdettujen kirjojen hautausmaalta ne saavat uuden kodin, ja silloin tällöin joku astuu ovista sisään ja valitsee sieltä yhden kirjan lukeakseen sen, antaakseen sille uuden kodin ja pitääkseen siitä huolta. Voiko taianomaisempaa paikkaa ollakaan? Mystinen rakennus täynnä kirjoja, joiden alkuperästä ei ole tietoakaan… joita kukaan ei enää muista.

Neliosaisesta sarjasta on nyt ilmestynyt kaksi kirjaa: Tuulen varjo sekä Enkelipeli. Kolmas kirja ilmestyy suomeksi ilmeisesti kesäkuussa. Enää ei tarvitse odottaa kauaa, että pääsen taas osalliseksi mystistä tarinaa Unohdettujen kirjojen hautausmaasta.

Minulla on tunne, että jos ja kun vierailen Barcelonassa, minun täytyy löytää kyseinen kirjakauppa, joka esiintyy Tuulen varjossa. Jos sen löydän, pääsen ehkä osaksi Unohdettujen kirjojen hautausmaan salaisuutta.

Jo nyt minua harmittaa suunnattomasti kaikki ne kirjat, jotka jäävät lukematta vain siksi, ettei kukaan niitä muista tai löydä. Kirjastojen varastot täyttyvät vanhoista kirjoista, joita ei enää lainata, kun uudet ja suositut teokset valtaavat hyllymetrejä vähemmän tunnetuilta kirjoilta. Miten paljon hyviä kirjoja pölyttyykään jossakin kirjaston pimeimmässä loukossa vain sen takia, ettei kukaan huomaa sieltä katsoa?  Monenkohan hyvän kirjan ohi itsekin kävelen kirjastossa suunnatessani automaattisesti lempikirjailijoideni kirjojen luo?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!