Kaikki lähti siitä, kun lapsena katsoin VHS-kaseteille nauhoitettuja piirrettyjä nimeltä Kolme muskettikoiraa. Jaksoja oli hurjat kaksi kasetillista, juuri näitä uudempia Muskettikoirien paluu -jaksoja, eikä tietenkään kaikkia ollut nauhalla. Viimeinen jaksokin taisi loppua ikävästi kesken, joten en koskaan saanut tietää kuinka siinä kävi. Nyt varmasti Youtubesta löytyisi ainakin jollakin kielellä jotakin jaksoja, mutta olisihan se hienoa saada sarja vaikka DVD:llä itselle. Sen verran mieluisia ja legendaarisia miekkailevat koirahahmot olivat. Ja kertoivathan ne lapselle mukautetun tarinan yhdestä kirjallisuuden klassikosta Alexandre Dumasin Kolmesta muskettisoturista.
Luin kirjan ensimmäisen kerran joskus yläasteella, ellen väärin muista. Olihan se nykynuorelle omintakeisesti (eli vanhahtavasti) kirjoitettu, mutta pidin tarinasta. Kirjan jatko-osa sen sijaan oli melko puuduttavaa lukemista, kun sen viime kesänä kahlasin läpi. Ei huono, mutta tuskin toista kertaa luen tuota noin tuhatsivuista tiiliskiveä. Kirjasta on tehty useita elokuviakin, joista muutaman olen nähnyt. Ei huonoja, mutta uusin vuoden 2011 elokuva on mielestäni jo aika kaukana kirjasta. Toisin kuin esimerkiksi BBC:n sarja The Musketeers, joka oli Ylenkin ohjelmistossa. Vaikka siinäkin tarina rönsyilee, eikä kirjan kanssa taida olla paljon muuta samaa kuin henkilöt, niin mielestäni tarinan henki on säilytetty siinä paremmin. Onhan ohjelma pitkälti miekoilla heilumista ja tappelua, mutta taustalla on kuitenkin jalo ajatus palvella omaa maataan ja kuningastaan, olipa kuningas miten ikävä ihminen hyvänsä.
En tiedä, mikä tarinassa oikein viehättää, kun siihen ei näytä ollenkaan kyllästyvän. Ehkä kyseessä on vain nykyihmisen kaipuu vanhoihin aikoihin, kun sodat käytiin miekoin taistellen ja aseet eivät vielä olleet sarjatuliaseita nähneetkään. Kai ajatuksessa on myös jotakin romanttista, kun mies on valmis palvelemaan maataan kuolemaansa asti. Joskus mietin, olisinko mieluummin elänyt 1600-luvulla kuin nykypäivänä... Ehkä kuitenkin mieluummin luen kyseisestä ajasta, sillä tuskin olisin kauhean innoissani korseteista, mekoista ja järjestellyistä avioliitoista. Vaikka olisihan se jännittävää seurata miekkataistelua, etenkin jos sen syynä olisi naisen kunnian puolustaminen.
En tiedä, mikä tarinassa oikein viehättää, kun siihen ei näytä ollenkaan kyllästyvän. Ehkä kyseessä on vain nykyihmisen kaipuu vanhoihin aikoihin, kun sodat käytiin miekoin taistellen ja aseet eivät vielä olleet sarjatuliaseita nähneetkään. Kai ajatuksessa on myös jotakin romanttista, kun mies on valmis palvelemaan maataan kuolemaansa asti. Joskus mietin, olisinko mieluummin elänyt 1600-luvulla kuin nykypäivänä... Ehkä kuitenkin mieluummin luen kyseisestä ajasta, sillä tuskin olisin kauhean innoissani korseteista, mekoista ja järjestellyistä avioliitoista. Vaikka olisihan se jännittävää seurata miekkataistelua, etenkin jos sen syynä olisi naisen kunnian puolustaminen.
saisitko julkaistua niitä muskettikoirien paluu jaksoja esim youtubee tai jonnekki, oon yrittäny metsästää niit suomeks kaikkialta mutta tuloksetta, olisin kovin kiitollinen.
VastaaPoistasuosikki sarjani oli jo pinenä ja on yhä tänäkin päivänä